Siperian ikiroudassa vuoden viettänyt perheenisä - "Suomen talvet ovat menneet ihan pilalle"

Ikiroutainen Siperia kutsui perheenisää ja toimittajaa Jussi Konttista. Konttinen kertoi Radio Voiman haastattelussa matkanneensa perheensä kanssa viettämään leppoisaa maalaiselämää 800 asukkaan kylään vuodeksi. Perheen lapset olivat tuolloin 3-, 6- ja 7-vuotiaita ja he kävivät paikallista koulua ja päiväkotia.
- Esikoinen meni toiselle luokalle ja joutui opettelemaan heti vieraita kieliä. Hän ei osannut kumpaakaan Siperiassa puhuttavaa kieltä, venäjää tai jakuuttia. Tosin hän halusi alun perin muuttaa Siperiaan peräti kolmeksi vuodeksi, koska hän halusi välttyä Helsingissä neljäsluokkalaisten itsenäisyyspäivän tanssiaisilta. Hän ajatteli, että Siperia olisi pienempi paha, Konttinen nauratti.

Kaksi nuorempaa lasta kävivät munniharppupainotteisessa päiväkodissa osapäiväisesti.
- Munniharppu on Siperian kansallissoitin ja lapset opettelivat soittamaan sitä, kertoi Konttinen.

Ikiroudan vuoksi Siperiassa ei ole vesijohtoja, joten vettä ei tullut suoraan taloon. Konttisilla, niin kuin muillakin paikallisilla, oli käytössään ulkovessa.
- Vesi tuotiin kesällä autolla ja talvella sulatimme veden jäästä muiden kyläläisten tapaan, Konttinen kuvaili.

Konttisen mukaan Siperiassa moni ruokalaji nautitaan jäisenä.
- Suurta herkkua on jäinen, raaka kala, liha tai maksa. Niistä vuollaan siivuja suupaloiksi, dipataan suolaan ja syödään.
 
Pakkaset kiristyivät Siperiassa talviaikaan jopa -50 asteeseen ja ylikin.
- Pakkasten suhteen saimme sitä, mitä odotimme. Suomen talvethan ovat menneet ihan pilalle. Nytkin ennustetaan lämmintä ja vesisadetta. Itse olen talvi-ihminen ja arvostan lunta ja pakkasta. Siellä sitä saa takuuvarmasti. Pakkasta oli puoli vuotta putkeen, ei tarvinnut jännittää, että sulaako lumet siinä välillä, kiitteli Konttinen.

Konttisen mukaan Siperiassa on keskinäisapu voimissaan.
- Kun ilmasto on hyvin ankara ja olosuhteet muutenkin vaativat, niin kaikki on tavallaan samassa liemessä. Jos vaikka auto hajoaa maantien poskeen, niin kyllä siellä pysähdytään auttamaan. Ketään ei jätetä heitteille. Siperia opettaa suhteellisuutta, ettei marise ihan pienistä, Konttinen huomautti.

Konttisten perheen alkumatka tarjosi haasteita, joista perhe ei nujertunut
- Muuttokuorma lähetettiin Venäjän rautateillä Pietarista. Se taisi viipyä matkalla seitsemän viikkoa, mutta tuli sitten aikanaan perille. Kaikki tavarat olivat tallella, mutta osa oli vähän homeessa, muisteli Konttinen.

- Siinä tosiaan vähän odottelimme, kun meidän talvivaatteet olivat junalla lähteneissä tavaroissa. Alkoi jo pikkaisen tulla vilu. Sauna meillä oli, mutta eivät ne löylyt ihan hirveän kehuttavat ole silloin, kun pakkasta on 40-50 astetta. Peseytymään pystyi, mutta lattianrajassa lämpötila oli pakkasen puolella.

Konttinen ei uskalla ottaa vastuuta suosittelemalla Siperiaa kaikille seikkailuhenkisille, mutta kannustaa kuitenkin kaikkia toteuttamaan haaveitaan olivatpa ne miten kummallisia tahansa.

Perheenisä ja oimittaja Jussi Konttinen on vierailijaluennolla Lahden Kaupunginkirjastossa keskiviikkona 4.12.2019 klo 18.
Konttiselta on ilmestynyt kirja: Siperia - suomalaisen perheen ihmeellinen vuosi Siperiassa.

Audio icon Lataa podcast (18.79 MB)