Ekologian maisteri Marja Roslundin tutkimusryhmä vertaili tutkimuksessaan lahtelaisia luontopäiväkodin ja kaupunkipäiväkodin lapsia

Ekologian maisteri Marja Roslund kertoi Radio Voiman haastattelussa elinympäristömme haitallisesta kaupungistumisesta ja luontoalueiden vähentymisestä.
- Elinympäristömme sisälsi ennen huomattavasti enemmän monipuolista luontoa, kuten metsää ja maatalousalueita. Altistuimme siellä kaikelle sille, mitä luonto pitää sisällään, kuten pienenpienet eliöt, mikrobit, bakteerit, virukset ja homesienet. Immuunipuolustuksemme oppi tunnistamaan, mitkä ovat omia solujamme, mitkä ovat vieraita soluja ja mikä on meille hyödyllistä tai haitallista, Roslund kuvaili.

- Nyt kun elinympäristömme on muuttunut kaupunkimaisemmaksi ja tähän vielä lisätään antibiootit ja puhdistusaineet, niin saamme aikaiseksi hyvin puhtaan elinympäristön, missä altistumme hyvin vähän monimuotoiselle luonnolle. Tämä hämmentää immuunipuolustustamme ja nykyisin teollistuneiden maiden väestössä on hyvin paljon esimerkiksi allergioita, astmaa ja tyypin 1 diabetesta.

Roslund on tutkinut väitöskirjassaan kaupunkilaislasten elinympäristön vaikutuksia immuunipuolustuksen toimintaan Espoon ja Tampereen lisäksi myös Lahden päiväkodeissa mm. Humpulassa ja Villa Piiparissa.
- Olemme tutkineet Lahden päiväkodeissa kahta erilaista luontoaltistuksen vaikutusta. Toisessa vertailtiin luontopäiväkoti- ja kaupunkipäiväkotien lapsia. Puolet kaupunkipäiväkodeista sai uuden, hienon viherpihan, jonne tuotiin metsämaan pohjaa, eli kunttaa ja siirtonurmea sekä istutuslaatikoita. Yhden kuukauden aikana nämä lapset, jotka saivat uuden viherpihan, nousivat luontolasten tasolle ja heidän elimistönsä mikrobit monipuolistuivat. Ne ovat yhteydessä immuunipuolustuksen säätelyyn, kertoi Roslund ja jatkoi toisen tutkimuksen kuvailulla.

- Testasimme hiekkalaatikkohiekkaa Lahden päiväkodeissa. Osa päiväkodeista sai tämmöistä terveyttä edistävää hiekkaa ja osa samannäköistä, mutta se ei sisältänyt terveysvaikutusta. Leikittäjä kävi leikittämässä lapsia kahden viikon ajan ja havaitsimme tässä myös hyödyllisen vaikutuksen heidän elimistössään. Kun leikitys loppui hiekkalaatikolla, niin vaikutuskin alkoi vaimenemaan. Se kertoo siitä, että lapset tarvitsisivat ohjausta päiväkodissa, harrastustoiminnassa ja kotona, jos monimuotoinen luontoaltistus on vain jossain tietyssä paikassa.

Roslundin mukaan erilaisia kokeita on parhaillaan käynnissä muuallakin. Pirkanmaalla synnyttävät äidit tai vanhemmista toinen, jolla on allergiataipumus voivat osallistua vauvakokeeseen.
- He saavat kotiinsa esimerkiksi voidetta, joka sisältää terveysvaikutusta ja katsomme voiko tällä tavalla ehkäistä allergioiden puhkeamista.

- Olemme mitanneet päiväkotien ilmasta ja maaperästä myös hiilivetyjä, jotka ovat peräisin liikenteestä ja hiilen sekä puun poltosta. Havaitsimme, että kun tämmöisen tietyn hiilivedyn pitoisuus ilmassa nousi, niin se oli suoliston bakteerien välityksellä yhteydessä hormonitoiminnan säätelyyn. Hormonitoiminnan signaalireitti laski, kun pitoisuus ilmassa nousi. Se voi vaikuttaa esimerkiksi lasten kasvuun ja kehittymiseen.

Roslundin tutkimusryhmä on myös havainnut, että pihan kasvillisuuden monipuolisuus voi vaikuttaa jopa suoliston bakteereihin positiivisesti. Hän toivoo, että luontoaltistuksella pystyttäisiin ehkäisemään myös hiilivetyyn liittyviä haittavaikutuksia.

Lähiluonto, ihminen ja ilmastonmuutos -keskustelutilaisuus to 30.1.2020 klo 17.30-20 Triossa Lahden kaupungin Palvelutorilla.
Tilaisuudessa mukana myös luonnon vaikutusta immuunipuolustukseen tutkiva ekologian maisteri Marja Roslund (Helsingin yliopisto).


Audio icon Lataa podcast (20.13 MB)